PURJELAUTAILUKURSSI

© Pekka Tammisto

Tämän aineiston luvaton osittainenkin käyttö tai lainaaminen tekijää kuulematta kielletään

 

Tämän  purjelautailukurssin tarkoituksena ei ole olla täysin tyhjentävä selostus siitä miten hallitset purjelautaa.  Pääasiassa tässä käsitellään surffauksen perusteita ja materiaalin tarkoituksena on hiukan helpottaa aloittelijan ja harrastajan surffausta silloin kun surffauskoulua tai surffausopettajaa ei ole lähiseudulla saatavilla.

 

Yksilöllinen virheiden korjaukseen paneutuva kunnon koulutuksen saanut opettajan vetämä kurssi on aina parempi vaihtoehto.  Tätä kurssiaineistoa tullaan täydentämään tarvittavan teksti- ja kuva-aineiston valmistuttua.  Tämä materiaali perustuu suurelta osin DWWS:n kurssimateriaaliin.  DWWS on Saksalainen purjelautailuopettajajärjestö, joka kouluttaa vuosittain n. 40.000 surffaajaa.

 

1. TUULI

Hiukan tuuliteoriaa

• MITÄ TUULI ON                                                                                 

Tuuli on ilmamassojen yhdensuuntaista liikettä, joka syntyy esimerkiksi seuraavista syistä:

·         Ilmamassat liikkuvat korkeapaineen alueesta matalapaineen alueen suuntaan

·         Ilmamassojen lämpötilaeroista

·         Maanmuodostumista johtuvista seikoista

1.        Luonnollinen tuuli

·         Luonnollisen tuulen havaitsee maissa. kun on hetken liikkumatta, sen suunnan voit havaita savuista tai lippujen liehunnasta.

2.        Vauhtituuli

·         Vauhtituulen tuntee kun lähtee tyynestä liikkeelle.  Vauhtituulen suunta on aina kulkusuunnan vastainen ja sen voimakkuus lisääntyy nopeuden kasvaessa.

3.        Suhteellinen tuuli

·         Surffauksessa joudutaan jo heti alussa tekemisiin suhteellisen tuulen kanssa koska aina liikutaan vallitsevan luonnollisen tuulen vaikutuksesta.  Voidaan sanoa, että kun luonnollinen tuuli ja vauhtituuli sekoittuvat syntyy suhteellinen tuuli.  Suhteellisen tuulen suunta ja voimakkuus riippuvat :

o        luonnollisen tuulen suunnasta ja voimasta

o        vauhtituulen voimakkuudesta

o        kulkusuunnasta luonnolliseen tuuleen nähden                                                                                                                                               

·         MILLOIN TUULEE

·         Aina kun on ilmanpaine-eroja

 

·         TUULEN SUUNTA

·         Mistä tuulen suunnan tietää

o        Tuulen summittaisen tarkan suunnan voi helposti tehdä näköhavainnoin liehuvista lipuista, savun suunnasta, puiden taipumista yms. mutta parhaiten tuulen suunnan saa selville antamalla rikin ”hakea” oikea suunta pitämällä rikiä pystyasennossa esim. nostoköydestä tai mastosta.  Riki asettuu näin tuulen suuntaisesti.

·         Tuulen suunnan muutokset

o        Tuulen suunta voi muuttua monesta syystä. 

§         paikallisesti tuulen suunta voi muuttua maaesteen tms. vaikutuksesta

§         tuuli voi muuttaa suuntaa pilvirintaman tms. johdosta

§         tuuli muuttaa yleensä suuntaa säätyypin vaihtuessa

·         TUULEN MUUTOKSET

·         Miten tuulen suunnan muutoksen tietää

o        Sen huomaa selvästi kun yhtä voimakkaalla tuulella purjelaudan kulkunopeus entiseen kulkusuuntaan joko hidastuu tai nopeutuu.

o        Sen voi huomata siitä, että aaltojen suunta on vielä ”vanha” mutta tuulen suunta on jo muuttunut.

·         Miten tuulen voiman muutoksen huomaa

o        Tuulen nousemisen huomaa helposti vesillä purjeen käydessä liian suureksi.  Yleensä tuulen nouseminen tapahtuu merialueilla hitaasti ja tuulen nousemisen huomaa yhtäkkiä ilman syytä syntyvistä ”ajovirheistä” ja kompuroinneista.  Erityisesti tuulen voiman vähenemiseen on syytä kiinnittää huomiota pikkulaudalla koska pois pääsy voi olla vaikeaa jos tuuli täysin loppuu.  Tuulen voiman muutoksia edeltää yleensä puuskaisuus.

·         PURJEHDUSTEORIAA

·         Miksi voimme kulkea purjeella *)

·         Purje  toimii energian ”muuntajana” ja siirtää tuulen liike-energian laudan kulkusuuntaan tapahtuvaksi liike-energiaksi.

·         Miten nopeus voidaan saavuttaa *)

·         Miksi jopa tuulen nopeutta nopeammin    *)

*) myöhemmin täydentyviä                                                                                          

2.     RIKI

·        Riki muodostuu purjeesta mastosta puomista mastojalasta ja nämä yhdistävistä muista osista kuten köysistä, trimmikoukusta yms. tarvittavista heloista.  (kuva)

·         PURJE

·         Nykyaikainen purje on valmistettu yleensä dacronista ja monofilm nimisestä venymättömästä polyester muovikalvosta.  Purjeessa on purjeen profiilin muodostamat latat sekä myös mahdolliset camberit, joiden tehtävänä on muotoilla purjeen profiili mahdollisimman edulliseksi (yleensä kilpapurjeet).

·         MASTO

·         Masto on nykyisin yleensä kaksiosainen.  Mastoja on eri jäykkyyksiä erilaisia käyttötarkoituksia varten.  Maston jäykkyys ilmaistaan IMCS luvulla, joka kertoo paitsi maston jäykkyyden suhteen sen pituuteen sekä myös sen taipuman.  Jäykkyydet IMCS 19-23 ovat yleensä pienille (wave tai freeride) purjeille.  Jäykkyydet IMCS 24-27 ovat yleensä keskikokoisille purjeille (freeride/slalom) ja jäykkyydet IMCS 28-34 on tarkoitettu suurille ratakilpapurjeille.  Maston ja purje toimivat hyvin vasta silloin kun purjeeseen merkittyä mastosuositusta noudatetaan.   Yleensä mastoissa on vaihteleva määrä hiilikuitua.  Mitä enemmän hiilikuitua on sitä korkealaatuisemmasta mastosta on kysymys.  Hiilikuidun käytöllä pyritään parantamaan maston ”palautumisnopeutta” etenkin puuskaisissa tuulissa ja keventämään maston painoa (käsiteltävyys paranee).  Mastoissa voi käyttää myös mastojatketta mutta mastojatkeen pituus käytössä ei saisi ylittää 10 % maston pituudesta  (esim 500 cm mastossa pitäisi käyttää korkeintaan 50 cm pitkää jatketta)

·         PUOMI

·         Nykyisissä puomeissa on pikalukitus, jolla puomi liitetään mastoon.  Puomin takapäässä on säätöjärjestelmä, jolla puomin pituus voidaan säätää halutuksi.  Puomeja on monenlaisia eri käyttötarkoituksiin ja erilaisille harrastajille.  Puomin putken läpimitta kannattaa valita käyttäjän käden koon mukaan.  Puomiputken halkaisijoita on 27 mm- 34 mm väliltä.  Puomien pituuksia on hyvin monia riippuen käyttötarkoituksesta.  Pienimmät puomimitat ovat wave puomeilla  n. 130- 180 cm, freeride/slalom puomit ovat 170-210 cm ja Race puomit  200 – 275 cm pituisia.  Puomit on yleensä valmistettu alumiiniputkesta mutta myös hiilikuituisia putkia käytetään etenkin kilpakäytössä.  Alumiinipuomeja on myös erilaisia.  On nk. tavanomaisia alumiinipuomeja ja erityisen kovasta alumiiniyhdisteestä tehtyjä puomeja (T8) jotka luonnollisesti ovat hivenen kestävämpiä mutta myös kalliimpia.

·         KÖYDET

·         Purjelautarikin köysistö koostuu nostoköydestä, jalusnarusta, skuuttinarusta ja trapetsinaruista.

·         Nostoköyttä käytetään rikin nostamiseen vedestä.

·         Jalusnaru on rikin tärkein naru.  Jalusnarulla säädetään purjeen oikea muoto. 

·         Skuuttinarulla kiinnitetään purje puomin takapäähän kiinni.

·         Trapetsinarut kiinnitetään puomin molemmin puolin purjeen ”vetopisteen” alueelle.  Kovemmalla tuulella taaemmas, kevyellä tuulella edemmäs. Yleensä nykyaikaisessa puomissa on mitta-asteikko, joka helpottaa trapetsinarujen kiinnittämistä molemmin puolin täsmälleen samoille paikoille symmetrisesti.  Trapetsinaruja on eri mittaisia erikokoisia käyttäjiä ja erilaisia rikejä varten.  Myös säädettäviä trapetsinaruja on saatavilla.  Trapetsinarujen mittoja on 20 – 34 cm välillä.

 

3.     LAUTA

·         MASTOKISKO

o        Mastokisko on se laudan kannen puolella oleva alue, johon riki kiinnittyy.  Kiinnitysjärjestelmiä on useita mutta nykyaikainen pyöreä levykiinnitys on yksinkertaisin ja varmin ja siksi se on yleistynyt kaikkiin nykyaikaisiin lautoihin.

·         KÖLI

o        Köli liittyy pitkiin ns. kölilautoihin ja normaalisti se on ns. laudan sisään menevää tyyppiä.  Uudenaikaisissa laudoissa ei ole köliä.  Kölin tarkoituksena on estää laudan ”sortaminen”

·         EVÄ JA EVÄLAATIKOT

o        Evä on eräs laudan tärkeimmistä osista.  Evä toimii kölittömissä laudoissa sekä ”kölinä” että evänä.  Evän tarkoitus on estää ns. sortoa ja pitää lauta kulkusuunnassaan.   Eviä on hyvin monenlaisia.  Nykyaikaiset evät on poikkeuksetta valmistettu lasikuitulaminaateista joko hiomalla tai muottitekniikalla.  Evissä on erilaisia kiinnitysjärjestelmiä.

§          US- box eväkiinnitys on vanhin ja edelleenkin yleisin wave laudoissa. 

1.        Eurobox on hieman parannettu US-Box ja sen erottaa US-boxista vain syvemmän (tukevamman) kiinnityksensä johdosta.  US-EVIÄ EI SAA KÄYTTÄÄ EUROBOX  EVÄLAATIKOISSA VAIKKA SE SIIHEN SOPIIKIN– SE RIKKOO AJAN MYÖTÄ EVÄLAATIKON.

1.Powerbox evä kiinnitetään laudan läpi kannen puolelta yhdellä ruuvilla ja se on hyvin yleinen etenkin freeride laudoissa. (paljon valmistajia)

1.Trimmibox evä (Fanatic, Bic) on powerboxin kaltainen yksinkertainen laudan kannen puolelta kiinnitettävä evä, jonka tunnistaa sen etupäässä olevasta “hampaasta”.  Trimmibox evää voidaan yleensä säätää parin kolmen sentin matkalta.

1.Tigabox evä (harvinainen) muistuttaa Tuttlebox evää mutta on paksumpi.

1.Tuttlebox  on evälaatikoiden ”kuningas”.  Se tuli purjelautoihin aluksi pelkästään kilpakäyttöön suunniteltuihin lautoihin mutta on yleistynyt melko nopeasti myös ns. freeride lautoihin.  Tuttlebox evissä on 2 kannen puolelta kiinnitettävää eväruuvia ja ne ovat hyvin lujia.  Tuttlebox eviä/evälaatikoita on sekä ns. tavallisia että ns. syviä.  Syviä Tuttle eviä ja evälaatikoita käytetään yleensä hyvin paksuissa rata kilpalaudoissa suurien evien (yleensä yli 65 cm) kanssa.  Molemmat Tuttle evät/evälaatikot ovat riittävän vahvoja  lähes mihin käyttötarkoitukseen tahansa.  

1.

KANSI

Purjelaudan kansi on karhennettu tai käsitelty liukumista estävällä materiaalilla ja siinä on yleensä 3-4 kpl jalkalenkkejä sekä useita mahdollisuuksia kiinnittää ne.  Yleensä laudan kansipuoli on hyvin vahvistettu ja etenkin jalkalenkkien alueilla on ns. padsit, joiden tehtävänä on estää kannen muodonmuutoksia hypyissä tms. vaativissa manöövereissä.

POHJA

Laudan pohja on sileä ja pohjan eri muodoilla pyritään laudoista saamaan kulloinkin haluttuja ominaisuuksia kuten hyvää huippunopeutta, hyvää kääntyvyyttä, hyppyominaisuuksia jne.

LAUTATYYPIT

Kölilaudat

Runsaan kahdenkymmenen vuoden kehityksen tuloksena kölilaudat ovat tulleet kehityksensä päähän.  Käytännössä kölilauta on nykyisin jo auttamattomasti ”vanhentunut” mutta silti monilla sisävesillä ja hyvin kevyissä tuulissa käyttökelpoinen. 

Raceboard/Mistral laudat

Parhaimmillaan kölilaudat ovat  Raceboard  ja Mistral luokissa.  Raceboard lautoja on mm. AHD Eliminator, Fanatic Cat, F2 Lightning, Mistral Equipe jne.

Mistral One Design on ns. yksityyppilauta, jossa kaikki kilpailijat kilpailevat samanlaisilla välineillä.  Mistral One Design laudalla voi kilpailla myös Raceboard luokassa.  Mistral One Design on ns. Olympialuokka, eli laudalla kilpaillaan viimeistä kertaa Sydneyn olympialaisissa.  Sen jälkeen luokka todennäköisesti kuolee.

Muut kölilaudat

Muita kölilautoja ovat vanhentuneet I ja II divisioonan laudat sekä ns. mökkilaudat.  Tähän ryhmään kuuluvat laudat ovat kaikki paitsi vaikeita myös auttamattoman vanhanaikaisia nykysurffaajille.

Kölittömät

Kölittömät laudat ovat syrjäyttäneet lähes kaikkialla kölilaudat sekä vauhdikkaampina, kevyempinä, nykyaikaisempina ja käyttäjälle ystävällisempinä.

Ratalaudat (CR)

Nykyaikainen rata kilpalauta on leveä, lyhyt ja kevyt ja siinä käytetään hyvin pitkiä eviä (50-70 cm).  Ratalaudat ovat jo 4-5 metrin tuulessa kaikilla kulkusuunnilla nopeampia kuin kölilaudat.

Allround/freeridelaudat

Allround freeride laudat ovat sekoitus hyvää tuuleen nousukykyä, nopeutta ja hyvää kääntymistä.  Laudat ovat allround (yleis) lautoja silloin kun niiden tilavuus on 150-200 litraa.  Tätä pienempiä kutakuinkin samaan käyttötarkoitukseen suunniteltuja lautoja kutsutaan freeride laudoiksi.

Slalomlaudat(SL

Slalom lauta on nykyajan nopein purjelauta.  Sarjavalmisteisen slalom laudan nopeusennätys on yli 80 km/t.  Slalom lauta on kilpalauta ja sillä kilpaillaan ns. slalom radoilla.

Wave laudat

Wave lauta on suunniteltu käytettäväksi silloin kun tuulee riittävän kovaa ja vesialueille syntyy suuria aaltoja (1-5 metriä).  Wave laudoilla suoritetaan akrobaattisia temppuja kuten hyppyjä, voltteja sekä käytetään tuulta ja aallon synntyttämää voimaa ns. veivaukseen.  Wave surffaus on surffauksen korkein aste ja parhaimmat wave surffaajat ovat todellisia taitureita.  Myös Suomessa hyvinkin vaativa wave surffaus on mahdollista vaikka parhaat wave surffaajat matkustavat aaltojen perässä Tanskaan, Eestin tuuliin ja aaltoihin ja jopa Havajille surffauksen mekkaan.

SURFFAUS

LIIKKEELLELÄHTÖTAVAT

Peruslähtö

Peruslähtö tapahtuu siten, että laudalle noustaan vedestä tuulen puolelta, selkä tuuleen päin siten, että laudalle nousun jälkeen jalat jäävät mastojalan molemmin puolin n. 20 cm päähän mastosta laudan keskilinjalle.

Jäädään laudalle kyykkyasentoon ja odotetaan kunnes asento on vakaa.

Tästä asennosta otetaan nostoköydestä molemmin käsin kiinni, noustaan puoliseisovaan asentoon polvet hiukan koukistettuna kädet suorina, selkä suorana  ja ojentamalla jalat suoriksi nostetaan riki ylös vedestä.  Nosto siis tapahtuu käyttäen jalkalihaksia, ei käsiä tai selkälihaksia!

 

 

 

 

Laudan keulan puoleisella kädellä (mastokädellä) otetaan kiinni mastosta puomin ala- tai yläpuolelta.

 

 

  .

Siirtämällä mastokädellä mastoa laudan keulaan tai perään päin lauta voidaan saada tuulen suuntaan nähden poikittain. Tätä asentoa kutsutaan valmiusasennoksi                                                                                                                                                                                                       

Valmiusasennosta siirretään mastokädellä rikiä hieman rikin ohjauslinjaa pitkin keulaan päin samalla vartaloa menosuuntaan kiertäen siten, että nähdään laudan keula purjeen läpi.  Vapaalla kädellä (puomikäsi) otetaan puomista noin hartian leveydeltä kiinni ja koukistetaan puomikättä hitaasti.  Lauta lähtee liikkeelle.

 

 

Rantalähtö  (rantalähdöstä vesilähtöön)

Seiso vedessä vähintään polvia myöten nosta laudan perän puoleinen jalka laudalle ja harjoittele laudan ohjaamista purjeella. Nouse laudan päälle ja ohjaa lauta sivumyötäiseen kulkusuuntaan.

Siirry pikku hiljaa syvempään veteen ja lopulta niin, että yletät juuri ja juuri pohjaan. ja viimein sitten niin, että jalat eivät ylety lainkaan pohjaan. Tärkeää vesistartissa on ettet yritä nostaa itseäsi laudalle ainoastaan purjeen ja tuulen voimalla vaan laita masto pystysuoraan ja nostat itsesi puomista siten että paino tulee mastonjalan kautta lautaa vasten eikä pelkästään tuulta vasten. aika harvoin on harjoittelu mahdollista niin kovassa kelissä että voi nousta ylös ainoastaan "tuulen varassa".

Mielestäni helpoin tapa aloittaa varsinainen vesilähtö on se että laudan keula on tuuleen päin ja puomin takapää osoittaa myötätuuleen jolloin masto on poikittain tuuleen nähden. Tartu mastosta puomin yläpuolelta (itse olet myös tuulen yläpuolella mastosta nähden) ja nosta purje hitaasti ilmaan, anna tuulen nostaa puomin takapää ilmaan ja kannatella rikiä. siirrä skuutti/taka/puomikäsi puomiin ja tämän jälkeen masto/etukäsi myös. Aloita laudan ohjailu ja perän hakeminen takajalalla ja siitä se taas alkaa..

Vesilähtö

Vesilähdössä riki tulee saada siirretyksi laudan tuulen puolelle siten, että puomin peräpää on   laudan perän puolella.   Rikin siirtämiseen oikeaan asentoon on useita vaihtoehtoja.

Ota kiinni maston topista ja nosta sitä keulan puoleisella kädellä niin, että saat purjeen alle purjetta kannattavaa ilmaa.

Nosta puomi laudan perän päälle niin, että purjeen alle pääsee ilmaa (soveltuu yleensä vain lyhyille surffaajille, jotka pitävät puomia alhaalla tai suurille laudoille)

Aseta masto poikittain tuuleen nähden ja nosta mastoa hieman niin, että ilma pääsee nostamaan purjeen ylös.  Odota kunnes puomin pääkin on irti vedestä. (kirjoittajan mielestä paras vaihtoehto)

Lauta pitää saada siis poikittain tuuleen nähden niin kuin peruslähdössäkin.  Tämä asento on vesilähdön valmiusasento.

Kun ilma alkaa kannattaa rikiä siirrytään, edelleen keulan puoleisella kädellä (mastokädellä)  rikiä kannattaen, itse lähemmäs lautaa  ja otetaan kevyesti  vapaalla kädellä (takakädellä) puomista kiinni.

Takakättä hivenen koukistamalla veto purjeessa kasvaa niin, että purje kannattaa surffaajaa.  Pidetään huoli siitä, että laudan keula ei nouse tuuleen vaan  laskee tuuleen nähden.

Keulan puoleinen jalka asetetaan laudan mastojalan taakse, perän puolelle laudan keskilinjalle ja taidon kasvaessa suoraan etummaiseen jalkalenkkiin ja samalla puomikädellä purjeen vetoa lisäämällä purje nostaa surffaajan laudalle. 

Kun surffaaja on noussut laudalle on puomikättä hivenen löysättävä ettei purjeen voima vedä surffaajaa yli laudan.  Siirretään perän puoleinen jalka takimmaiseen jalkalenkkiin, ohjataan alkuun sivumyötäiseen tuuleen (slöörille)

LAUDAN OHJAAMINEN

Purjeella ohjaaminen

Purjelaudan ohjausteoria on yksinkertainen.  Lautaa ohjataan aivan kuten polkupyörää, painopistettä muuttamalla.  Ohjaustangon tilalla purjelaudan rikissä on puomi.  Laudassa on sen pohjan puolella ns. lateraalipainopiste, joka sijaitsee kölilaudoissa kölin kohdalla ja kölittömissä peräevän kohdalla.  Purjeen painopiste sijaitsee puomin yläpuolella purjeen yläosan noin sen keskialueella.

Kun purjeen painopiste ja evän painopiste ovat samalla linjalla kuljetaan suoraan sivutuuleen. 

Puomilla purjeen painopistettä siirtämällä purjelinjaa pitkin keulaan päin laudan keula laskee tuuleen nähden.

Puomilla purjeen painopistettä siirtämällä purjelinjaa pitkin perään päin laudan keula nousee tuuleen nähden. 

Jaloilla ohjaaminen

Jaloilla ohjaaminen perustuu laudan pituuskaarevuuteen (skuuppiin) ja laudan sivuleikkaukseen (outline).  Lautaa kallistamalla vauhdissa, lauta toimii kuten laskettelusuksi, eli se ”leikkaa” vedessä haluttuun suuntaan. 

LAUDAN NOSTAMINEN TUULEEN JA LASKEMINEN TUULEEN

Lauta nostaminen tuuleen aloitetaan sivutuuleen surffaamisesta.  Purjeen painopistettä siirretään purjelinjan suuntaisesti hieman laudan perää kohden ja samalla tarkkaillaan horisontista nousukulmaa.  Varo nostamasta liikaa sillä muutoin tuuli pääsee purjeen väärälle puolelle ja kaadut.  Oikea luovikulma on silloin kun kulkunopeus on hyvä  mutta nousua tapahtuu selvästi.  Kölilaudalla voit nousta huomattavasti suuremmalla nousukulmalla mutta hitaammin kuin kölittömällä.  Hyvässä tuulessa kölitön lauta nousee loivasta luovikulmasta huolimatta paremmin.   Kuljettava kulkusuunta on nyt luovi, eli kryssi.

 

Laudan laskeminen tuuleen aloitetaan sivutuuleen surffaamisesta.  Purjeen painopistettä siirretään hieman laudan keulaa kohden purjelinjalla samalla purjetta laudan perän puoleisella kädellä kiristäen.  Kun laudan keula on laskenut haluttuun suuntaan pidetään suunta.   Nyt kuljettava kulkusuunta on sivumyötäinen eli slööri.

 

 

 Jatkamalla kurssin laskua edelleen tulee kulkusuunnasta lenssi, eli myötätuuli.  Tällöin purje ja lauta muodostavat 90 asteen kulman toisiinsa nähden.

JIIPPI ELI MYÖTÄKÄÄNNÖS

Jiippi on nykyaikaisen surffauksen tärkein käännös.  Sujuvan jouhevasti suoritettu jiippi on vieläkin harvinaista herkkua.  Jiipin tärkeimpiä osatekijöitä ovat oikea asento laudalla sekä oikea ajoitus purjeen kääntämisessä.  Kaikki jiippitavat ovat periaatteeltaan samanlaisia, eli lauta käännetään 180 astetta kulkusuuntaansa nähden.  Eri jiippitavat poikkeavat toisistaan lähinnä purjeen käännön ajoituksessa ja vartalon/jalkojen asennoissa.

Ison laudan jiippi

Perusjiippi pitkällä kölirungolla (täydentyy myöhemmin)

Pikkulautajiipit

Powerjiippi

Powerjiippi on klassinen perusjiippi, jossa jalkojen asento muutetaan jo ennen purjeen kääntämistä.  Purje käännetään vasta kun käännös on suoritettu loppuun

Askeljiippi

Askeljiippi ajetaan jalkalenkeistä sivutuulisuuntaan ja purje käännetään samaan aikaan kun jalat muuttavat puolta.

Speed jiippi 

Speed jiippi on nopein tapa jiipata ja siinä purje käännetään hyvin aikaisin ja ajetaan  koko jiippi ”läpi” lenkeistä ennen kuin viimeksi vaihdetaan jalkojen asento.

 

SLAAGI ELI VASTAKÄÄNNÖS

Vastakäännöstä käytetään luovittaessa laudalla.  Vastakäännöksessä ei menetetä nousukorkeutta vaan päinvastoin usein saadaan hiukan lisää korkeutta. 

Perusvastakäännös pitkällä kölirungolla.(täydentyy myöhemmin)

Vastakäännös pikkulaudalla.

Kun valmistaudutaan vastakäännökseen pikkulaudalla on syytä ensin laskea hieman kurssia, jotta nopeutta laudalle saadaan lisää. Siirretään rikin painopiste rikin ohjauslinjaa pitkin nopeasti laudan perään päin, otetaan keulan puoleisella kädellä mastosta kiinni siinä vaiheessa kun keula on ylittänyt hieman tuulen silmän.  Siirrytään nopein lyhyin askelin samalla mastokättä vaihtaen laudan toiselle puolelle, lasketaan nopeasti kurssia ja suoritetaan nopea liikkeellelähtö.

PYSÄHTYMINEN

            

Nopein tapa pysäyttää lauta on laskea riki veteen.  Lauta pysähtyy heti.

KULKUSUUNNAT JA SIVUILMAISUT

STYYRPUUR

Styrpuur on se kulkusuunta jossa tuuli tulee laudan kulkusuuntaan nähden oikealta sivulta.  Yleensä tällöin surffaajan oikea käsi on maston puoleinen käsi.  Styyrpuur kulkusuuntaan kulkevalla purjelaudalla on muihin purjelautoihin nähden kulkuoikeus ja muilla väistämisvelvollisuus.

PAAPUUR

Paapuur on se kulkusuunta jossa tuuli tulee laudan kulkusuuntaan nähden vasemmalta sivulta. Paapuur kulkusuuntaan kulkevalla on väistämisvelvollisuus.

Tuulen puoli, Suojan puoli

Tuulen puoli on se puoli laudasta, purjeesta, surffaajasta jne. jota vasten tuuli esteettömästi puhaltaa.

Suojan puoli on tuulen puolen vastakkainen, ”suojassa tuulelta” oleva puoli

KULKUOIKEUSSÄÄNNÖT

Styyrpuur ennen paapuuria

Saavuttava  surffaaja väistää

Tuulen puolella oleva surffaaja väistää

Moottorialus väistää aina purjealusta, myös purjelautaa

Kaikki huviveneet, myös purjelaudat, väistävät laivoja

Soutaja ja meloja väistävät purjelautaa

TURVALLISUUS

Surffaaminen on turvallista jos muistat seuraavat säännöt

Jos et tunne kuntoasi hyväksi, älä lähde surffaamaan

Varmista, että välineesi ovat kunnossa ennen kuin aloitat surffauksesi

Käytä aina riittävän lämmintä surffausasua (kuivapuku, märkäpuku)

Suojaa itsesi liialta auringolta

Ota selvää olosuhteista, säästä sekä alueesta, jossa surffaat, varo matalikkoja, karikkoja jne.

Älä surffaa laivaväylillä.

Jos lähdet yksin surffaamaan (ei suositeltavaa) ilmoita aina minne menet ja milloin tulet pois ja noudata sanomaasi.

Älä yliarvioi omia voimiasi ja taitojasi.

Uusia temppuja harjoitellessasi älä koskaan ota tarpeettomia riskejä.

Kovalla tuulella käytä aina kypärää ja kelluntaliiviä

Älä surffaa huonon näkyvyyden vallitessa

Vältä aina tarpeettomia riskejä

 

LAIT JA SÄÄDÖKSET

 

Surffaaja on niin kuin kaikki muutkin vesillä liikkujat monien säännösten ja lakien alainen.  Yleinen sääntö vesillä on se, että kuka vahingon aiheuttaa se myös siitä vastaa.  Väistä siis aina mieluimmin kuin, että ehdottomasti pidät kiinni oikeuksistasi.   Ota huomioon, että vesillä tapahtuneista sääntöjen ja lakien rikkomuksista on monesti huomattavasti kovemmat sanktiot kuin vastaavista maalla tapahtuvista rikkeistä.

 

SURFFAAJA JA LUONNONSUOJELU

 

                             Muista luonnonsuojelu!  Anna rauha pesiville linnuille ja muille vesieläimille.  Älä roskaa luontoa!

 

HYVIÄ TUULIA!